Ruukin aitta

Kotiseutumuseolla sijaitseva ruukin aitta on jäänyt jäljelle Ämmänkoskessa sijainneesta Ämmän rautaruukista. Ruukissa jalostettiin järvimalmia raudaksi. Kirkkoherra Johan Wegelius perusti rautaruukin vuonna 1841. Rautaa nostettiin ruukin tarpeisiin paikallisista järvistä, joissa oli runsaasti järvimalmia. Ruukin toiminta ei ollut helppoa, esimerkiksi rauta piti kuljettaa jokia pitkin kaupunkiin myytäväksi, koska maanteitä ei vielä juuri ollut. 1870-luku oli vaihderikasta aikaa ruukin historiassa, sen omisti tuolloin englantilainen yhtiö. Ulkomaalaisten johtajien ylellisestä elämästä liikkui tarinoita vielä kauan aikaa ruukin lopettamisen jälkeen. Yhtiö teki vararikon vuonna 1878 ja ruukin toiminta lopetettiin. Ruukin muut rakennukset purettiin, mutta komea päärakennus säilyi käytössä vuoteen 1944, jolloin se paloi.

Ämmänkoski ja läheiset vesistöt saattoivat myös innoittaa tunnettua runoilijaa Isa Aspia. Hänen isänsä toimi Ämmänruukin kirjurina 1800-luvun lopussa ja hän asui hetken paikkakunnalla, kunnes muutti Jyväskylän seminaariin opiskelemaan. Nuorena kuollutta Isa Aspia pidetään merkittävänä suomenkielellä runoja tehneenä naislyyrikkona.

Alalaidassa on valokuvia 1900-luvun alkupuolelta Ämmänkoskesta. Toisessa Ämmän ruukin rakennukset ovat vielä paikallaan, toisessa ne on purettu. Myöhemmin samalle paikalle Emäjoen suulle Ämmänkoskeen rakennettiin arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema vesivoimalaitos vuonna 1959. Kolmannessa kuvassa on tehtaan jäljiltä säilynyt ruukinaitta.

Museon ruukin aitassa on tietoa Ämmän ruukin historiasta, rautaruukin aikaisia rautaesineitä ja järvimalmia.  Ruukin aitan lahjoitti museolle Lyyli Soininen Ämmänsaaresta 2000-luvulla.

Lähde: Anja Salminen (toim.) Perinnealbumi, Kainuu, 1981. Kotiseutumuseon arkistotiedot

ruukinaitta_pieni1ruukinaitta_pieni2ruukinaitta_pieni3

Ämmänruukki 1900-luvun alussa ja tehtaan rakenteiden purkamisen jälkeen.