Sepän paja

Pajoissa taottiin erilaisia metallityökaluja ja esineitä, esimerkiksi nauloja, saranoita, hevosenkenkiä, puukkoja, kirveitä, sirppejä ja viikatteita. Museon pajan perällä sijaitsee ahjo ja palkeet. Ahjossa kuumennettiin raudan sulattamista varten puuhiiliä joihin saatiin polttamalla korkea lämpötila. Palkeilla pumpattiin ahjon kuumiin hiiliin ilmaa. Palkeiden sivuissa käytettiin nahkaa ja palkeita liikuteltiin käsin painettavalla vivulla. Sepän pajan tärkeä työkalu on takoma-alusta, alasin, joka on kiinnitetty tukevaan pölkkyyn kiinni. Alasimen toinen pää on kapea metallin pyöristystyön suorittamista varten.

Sepän perustyökaluja olivat leka, eli moukari, sekä pihdit, joilla käsiteltiin kuumaa rautaa. Uudemmissa 1900-luvun pajoissa saattoi olla myös ruuvipenkki ja rautaporia. Lisäksi pajassa piti olla vesikaukalo metallin viilentämistä varten. Sepät saattoivat kiertää paikasta toiseen, tehden töitä siellä missä tarvittiin osaavaa käsiparia. Museon sepän pajassa on myös siirrettävä pieni ahjo, joka oli liikuteltava, kevyempi versio isosta paja ahjosta. Museon liikuteltavaa ahjoa kutsutaan kenttäahjoksi.

Sepän töissä käytettävää rautaa saatiin tehtyä esimerkiksi hölmästä, joka lapioitiin ruostepitoisesta suosta tai nostettiin järven pohjasta. Rautamalmia voitiin sulattaa maakuopassa ennen kehittyneempiä menetelmiä.

Kotiseutumuseon sepän paja sijaitsi aiemmin Suomussalmen kirkonkylällä valistustalon vieressä. Seppä Härköseksi kutsuttu Hermanni Härkönen työskenteli pajassa. Monitaitoinen työmies oppi sepän taidot rautatietyömaalla.

Sepän paja ja esineistö siirrettiin 1980-luvun alussa museolle. Seppä Härkösen käytössä olleen pajan ja esineistön luovutti Viljo ja Leena Riekki. Paja on yksi kotiseutumuseon helmistä, sillä se on  pyritty säilyttämään alkuperäisessä asussaan.

Lähde: Toivo Vuorela. Suomalainen kansankulttuuri, 1975, Suomussalmen kotiseutuarkisto ja kotiseutumuseon aineisto
sepanpaja_pieni1
Hermanni Härkönen oli aikansa monitoimimies. Kuva: Kalle Kivijärvi
sepanpaja_pieni2
Sepän paja alkuperäisellä paikallaan Kirkonkylällä. Taustalla Härkösen talo. Kuva: Kalle Kivijärvi
sepanpaja_pieni3
Hermanni kotitalonsa kuistilla. Kuva: Antti Pekkala
Hermanni Härkönen suksien tekijänä, kesto 12:22
Hermanni Härkönen seppänä, kesto 19:28
Kertoja: Einari Hermanni Härkönen, s. 28.10.1893 Paltamossa, seppä
Tallentaja: Alfthan Kaarina, 1972
Tampereen yliopisto, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Kansanperinteen arkisto