Tervavene

Tervavene

Tervavene tehtiin käsityönä. Emäpuuksi, rungoksi, valittiin sukea petäjä, joka oli vielä latvaosaltaan noin 20cm paksu ja jonka juuri kaartui etukokaksi. Venettä ohjaamaan valittiin kiero petäjäinenpuunkappale. Veneessä oli laitalautoja kummallakin puolen kolme kappaletta ja ne sahattiin kahdesta runsaat kahdeksan metriä pitkästä petäjätukista. Kaaria oli 22-30 kappaletta ja ne tehtiin kuusesta. Tervaveneen laitoja nostettiin väliaikaisilla varpelaudoilla. Varppeet kiinnitettiin veneen parraspuihin pienillä vitsoilla. Veneen keulaan puolestaan kiinnitettiin räpeet, jotka estivät veden tulon laidan yli suurien järvien selkiä ylittäessä.

Koskenlaskussa keulaa korotettiin vielä haattulaudoilla kosken kuohujen pärskeitä vastaan. Tervatynnyri asetettiin veneen pohjalle pitkien riukujen, kaljujen päälle, kahteen riviin pääksytysten. Kolmas rivi lastattiin pohjalla olevien tynnyreiden saumaan.

Jalonkoskea esittävän kuvan vasemassa reunassa näkyy kivinen penger, möljä. Kuva: Jalonkoski, postikortti, Nyrkkiposti 1932, Suomussalmen kotiseutuarkisto.
Jalonkoskea esittävän kuvan vasemassa reunassa näkyy kivinen penger, möljä. Kuva: Jalonkoski, postikortti, Nyrkkiposti 1932, Suomussalmen kotiseutuarkisto.
Maalaus: Kaarlo Tauriainen, 1963, kuva Pekka Hynninen.
Maalaus: Kaarlo Tauriainen, 1963, kuva Pekka Hynninen.

Tervaveneessä oli tavallisesti kaksi soutajaa keulassa ja perää piti usein talon isäntä, tervan myyjä. Järvillä matka taittui soutamalla tai myötätuulessa purjeen avulla. Jokiosuuksilla käytettiin sauvoimia, mikäli soutaminen ei onnistunut. Tervanmyynti matkan jälkeen kotimatkalla venettä kiskottiin vastavirtaan köysillä ja vene pidettiin kauempana rannasta pitkän rompsin avulla.

Kaarlo Tauriaisen maalauksessa miehet vetävät vastavirtaan tervavenettä ylös kulkien kivisen möljän päällä. Jalonkoski oli ennen yksi vapaasti virtaava koski Ämmänsaaressa. Jalonkosken vanhan jokiuoman kivinen reunus, möljä, on edelleen nähtävissä jokiuoman reunalla.